Etsi

Keväällä koronakriisi pitkälti lamautti sosiaalisen ja taloudellisen elämämme. Tämän seurauksena monet yritykset ovat aloittaneet projekteja digitalisoidakseen liiketoiminnan eri osa-alueita. Mutta mitä digitalisaatio oikeastaan tarkoittaa? Ovatko yritykset todella ymmärtäneet, mistä siinä on kyse? Tässä artikkelissa kerromme, mitä sinun on tehtävä selvitäksesi koronan aiheuttamista haasteista ehjin nahoin ja ollaksesi samalla hyvin varustautunut tulevaisuuteen. Avainsana on data, data ja vielä kerran data.

Greg van Avermaet voittaa virtuaalisen Flanderin ympäriajon. Charles Leclerc ajaa voittoon Melbournen Grand Prix’n virtuaaliversiossa. Verkkokauppojen toimitusajat kasvavat ja posti hukkuu pakettitulvaan. Tuntuu, että puoli maailmaa tekee etätöitä. Nämä tapahtumat kuvaavat aikaa ennen kesää.

Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuisesti sai elämämme lähes pysähdyksiin. Tämän seurauksena moni asia toteutettiin virtuaaliseksi. Kun useita myymälöitä suljettiin toistaiseksi ja aukioloaikoja rajoitettiin, siirtyivät monet ostamaan verkosta. Kokonaisia urheilutapahtumia siirtyy internetiin.

Ilmiön vaikutukset näkyivät myös työelämässä. Kaikki, jotka voivat työskennellä kotona, tekevät niin pitäen yhteyttä Teamsin tai Zoomin välityksellä. Kyseisistä yhteistyö- ja viestintätyökaluista tuli jopa uutisten vakiosisältöä. Zoom sai kielteistä julkisuutta – sittemmin korjattujen – tietoturvapuutteidensa vuoksi. ”Mokasin toimitusjohtajana pahan kerran”, yrityksen perustaja Eric Yuan myönsi katuvaisena ja lupasi parannusta.

Pomoni peruna

Koronan aiheuttamasta virtuaalisesta työympäristöstä on syntynyt myös todellisia viraalihittejä, kuten italialainen pappi, joka ei verkkojumalanpalveluksen aikana huomannut päällä olevia filttereitä, tai työntekijä, joka viuhahti tietämättään koko tiiminsä edessä. Suosikkimme on kuitenkin eräs tiiminvetäjä, joka aktivoi videokokouksessa perunafiltterin eikä osannutkaan enää laittaa sitä pois päältä.

boss-accidentally-turns-herself-into-potato-on-zoom-meeting-1.jpg

Tämä voi nyt kuulostaa huvittavalta. Tarinat kuitenkin osoittavat, että digitalisaatiosta on tullut valtavirtaa. Tämä on vahva merkki siitä, että digitalisaatio on käynnissä eikä kukaan enää voi välttyä siltä. On kuitenkin ihan toinen kysymys, ovatko yritykset siihen valmiita.

Digitaalinen aalto vyöryy meitä kohti

Tämänhetkinen tilanne osoittaa, että moni yritys on vielä pahasti lähtökuopissa digitalisaation kanssa. Jos katsomme, miten paljon yritykset ovat saaneet digitalisaation saralla aikaan, huomaa suurimman osan olevan vielä kaukana maalista. Vain harvat eivät ole tehneet mitään digitalisaation eteen. Kuitenkin, vain harvat toimivat jo kokonaan digitaalisesti. Suurin osa yrityksistä on siis saavuttanut keskitason digitaalisen kypsyyden. Digitaalista murrosta ei kuitenkaan enää voi pysäyttää.

Mutta mitä digitalisaatio oikeastaan tarkalleen tarkoittaa? Se ei suinkaan ole vain jokapäiväisten ja helppojen prosessien, kuten videokokousten, siirtämistä internetiin. Tällainen on jo soveltamista. Ensin on muodostettava perusta. Tällöin on kyse ydinprosessien digitalisoinnista. Esimerkiksi monet markkinointipäälliköt ihmettelevät, miksi heidän kampanjansa ja toimenpiteensä eivät toimi. Onnistunut markkinointi on nimittäin lopulta jotain ihan muuta kuin vain markkinointia. Menestys ei tule nykyään sattumalta. Se edellyttää oikeaa strategiaa, oikeita viestintäkanavia ja vielä yhtä ainesosaa, josta ei pääse tänä päivänä yli eikä ympäri: dataa. Koottua, analysoitua, tiivistettyä sekä käsiteltyä ja visualisoitua dataa.

Datavetoinen digitalisaatio koskee nykyään jokaista yritysprosessia. Ei liene yhtään talousjohtajaa, joka neuvottelisi maksuehdoista uuden asiakkaan kanssa tarkastamatta ensin sen taloudellista vakautta ja luottokelpoisuutta. Ja tuskinpa yksikään Compliance Officer jättää tarkastamatta alihankkijoita reilun pelin ja hyvän hallintotavan suhteen, ellei sitten satu olemaan valmis maksamaan ankaria sakkoja ja tuhoamaan kauan rakennettua hyvää mainetta hetkessä.

Mutta antaako data yrityksille todella etua kilpailijoihin nähden? Vai onnistuuko kaikki yhtä hyvin ilmankin? On edelleen monia, jotka luottavat mieluummin vaistoonsa tai kokemukseensa kuin dataan. Myyjät ovat tästä hyvä esimerkki. Hehän tarvitsevat oikeaa fiilistä ja näppituntumaa. No, emme kiellä niiden merkitystä. Mutta entä jos mutu-tunteen yhdistäisikin datavetoiseen informaatioon?

Digitalisoi nyt, menesty pitkällä aikavälillä

Koronakriisissä on voittajia ja häviäjiä. Kysymys kuulukin, kummalla puolella sinä olet. Tietyille toimialoille kriisi iskee kovaa. On silti jokaisen yrittäjän oma valinta, mihin hän nyt ryhtyy selvitäkseen vuodesta 2020 mahdollisimman vähäisillä vaurioilla. Jokaisen on digitalisoitava toimintaansa joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Olemme jo osoittaneet tämän tutkimuksissamme. Euroopan yritysjohtajat ovat tietoisia siitä, että yritykset tulevat kohtaamaan merkittäviä haasteita vuoteen 2030 mennessä, elleivät ne ala toimimaan datavetoisesti.

Hyvä uutinen on se, että data on jo olemassa ja käytettävissä. Olipa kyseessä sitten liikekumppanin taloudellisen taustan tarkastaminen, yrityksen myyntipotentiaalin ennustaminen, markkinoiden ihanteellisten asiakasprofiilien löytäminen tai asiakasdatan siivous ja rekisterin laadun ylläpito.

Se, joka nyt digitalisoi ja tekee yrityksestään datavetoisen, selviää kriisistä ja vuodesta 2020 muita paremmin. Samalla nämä yritykset ovat mitä parhaiten varautuneita myös tulevia vuosia varten.

Miten englanniksi sanotaankaan? You can't eat your cake and have it, too. Nyt on kuitenkin mahdollista saada molemmat samaan aikaan.

TUTKIMUSRAPORTTI

7 askelta datavetoiseen organisaatioon

300 eurooppalaisen yritysjohtajan ajatuksia datavetoisuudesta ja siihen liittyvistä haasteista
Lataa tutkimusraportti