Elämän tärkeimmät päätökset, tunteella vai tiedolla?
Johanna Suomela
Lemmikin, etenkin koirarodun valinta menee aivan liian usein tunteella. Valitaan ilmiasultaan eniten omaa silmää miellyttävä nöpöli. Ei perehdytä lainkaan rodun luonteeseen tai käyttötarkoitukseen, joka saattaakin olla omalle elämäntavalle täysin vieras ja edellyttää muuntumista sohvaperunasta jokakelin Gore Tex – ihmiseksi. Puhumattakaan, että perehdyttäisiin Kennelliiton loistavin tilastoihin, jotka paljastavat rodun perinnölliset sairaudet ja keskimääräisen eliniänodotteen.
Suurimpia päätöksiämme ovat ammatin ja aviopuolison valinnat sekä asunnon hankinta. Joitakin valintoja ohjaa tunne, joitakin järki. Niin ainakin toivomme ja yritämme itsellemme ja ympäristöllemme uskotella. Ammatinvalinta tehdään usein fysiologisesta näkövinkkelistä valitettavan aikaisin, hetkellä jolloin päätöksenteköelimistömme kehitys saattaa olla pahasti kesken. Tästä samaisesta syystä olisi toivottavaa, etteivät alle kolmekymppiset menisi naimisiin ja perustaisi perheitä – jottei myöhemmin tarvitsisi katua kun onkin yllättäen kasvettu eri suuntiin ja tyystin eri asioita arvostaviksi. Tähän löytyy onneksi myös kukoistavia poikkeuksia, vaikka avioerotilastomme synkkää luettavaa ovatkin.
Kodin- ja asumismuodon valintaa ohjaavat paitsi elämäntilanteemme ja – kumppanimme, myös käytettävissä oleva budjettimme. – Useimmilla meistä myös pankinjohtaja ja EU:n korkopolitiikka.
Työpaikan valinta on päätös, jolla on kauaskantoisia seurauksia. Palkalla ostetaan suklaapatukka taukohuoneesta, jääkaappiin ruokaa ja mustille murkinaa. Mielellään myös vaimolle kukkakimppu hääpäivänä ja palelevalle isännälle villakalsarit hirvijahtiin. Sähkölasku valosta, vesimaksu hygieniasta. Vuokra tai lainanlyhennys.
Työpaikan valinnan voimme tehdä myös tunteella, mutta hyvissä ajoin ennen työsopimuksen allekirjoitusta viisas tarkistaa yrityksen luottotiedot.
Aina välillä elämä yllättää vaikka olisimme kuinka selvittäneet taustat. Mutta olisihan jokseenkin ajattelematonta laittaa Oy Perhe Ab konkurssiuhkaan sen takia, että vaihdamme taustoja tarkistamatta kymmenvuotisen hyvän työsuhteemme AAA-yrityksessä Kiikun-Kaakun Companyyn. Luulen jokaisen meistä mieluummin jännittävän vaikka lauantain lottoarvontaa kuin työnantajamme yrityssaneerauksen onnistumista.
Tämä tarina on tosi.