Etsi
Compliance Smart data Digitaalinen transformaatio Artikkeli

Esittelyssä datavetoinen yhteiskunta

03 maalis 2020

Joka vuosi ihmiskunnan tuottaman datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti. International Data Corporationin raportin mukaan vuoteen 2010 mennessä dataa oli luotu yhteensä 1,2 biljoonaa gigatavua. Vuonna 2020 luvun odotetaan nousevan 40 biljoonaan ja vuonna 2025 jo 463 biljoonaan. Tähän sisältyvät paitsi manuaalisesti tuottamamme asiat, kuten sähköpostiviestit, valokuvat ja sosiaalisen median julkaisut, myös laitteidemme tuottamat tiedot, kuten sijaintitiedot, lämpötila-arvot ja terveystilastot.

Arvostettu datatieteilijä, MIT:n professori Alex Pentland kehitti termin ”data-driven society”, datavetoinen yhteiskunta, kuvaamaan tätä tiedonsaannin räjähdysmäisen kasvun uutta aikakautta. Termillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa big data toimii tukena lähes kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Siitä voi potentiaalisesti olla valtavasti hyötyä niin yksilöille kuin yrityksillekin. Visio kattaa paljon laajemman ajatuksen kuin vain sen, miten datan määrä tulee muuttamaan yhteiskuntaa. Sen lisäksi oletetaan, että eri lähteistä peräisin olevat tietovirrat pystytään tulevaisuudessa yhdistämään toisiinsa saumattomasti, sen sijaan että tiedot rajattaisiin siiloihin ja niiden hyödyntäminen edellyttäisi ihmisiltä manuaalista käsittelyä ja jalostamista.

Vaivatonta ja tietoturvallista dataa algoritmien avulla

Bisnode Groupin Risk & Credit johtaja Peter Nyberg vertaa datavetoisen yhteiskunnan ajatusta autoon, jonka moottori muodostuu datasta ja algoritmeista – mutta jossa ihmiset istuvat edelleen kuljettajan paikalla. ”Näen edessämme maailman, jossa on vaivatonta ja saumatonta, ja lisäksi myös luontaisesti tietoturvallista, antaa algoritmien käsitellä sitä digitaalista heijastusta meistä, jota kutsumme dataksi, niin että se parantaa sekä yksilöiden elämänlaatua että voimaannuttaa yhteiskuntaamme kokonaisuutena”, Nyberg kertoo.

Loppu rutiinitehtäville

Nämä parannukset syntyisivät siitä, kun algoritmit ottaisivat hoitaakseen rutiinitehtävät, tukisivat päätöksentekoa niin työ- kuin yksityiselämässä, optimoisivat yhteiskuntainfran käytön ja maksimoisivat niukkojen resurssien hyödyntämisen. Rutiinitehtäviä voisivat olla esimerkiksi töihin ajaminen ja työpaikalla ensimmäisenä kokousaikojen sopiminen, jolloin säästät kaikki ne turhauttavat tunnit, kun kokouksen osanottajat yrittävät sovittaa aikataulujaan yhteen vain huomatakseen, että kokoustila on jo varattu muille. Töistä palattuasi datan yhdistely puettavista laitteista ja eri verkkolähteistä mahdollistaisivat automaattisten ruokaehdotusten teon sen perusteella, mitkä ovat senhetkisiä kausituotteita, mistä pidät, millainen terveytesi on ja mitä lähikaupoissa on saatavilla.

Puhelinten ja puettavien laitteiden parannetut anturit pystyisivät myös tarkkailemaan terveysdataasi reaaliaikaisesti ja ottamaan tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Energia-alalla algoritmit hallitsisivat energiankulutuksen kustannuksia hakemalla tasapainon resurssien vähyyden ja kuluttajien tarpeiden välille. Lisäksi ne huolehtisivat, että sähköauton akku ladataan aina akun keston kannalta optimaalisella tavalla.

Data avuksi rahanpesun vastaiseen toimintaan

Taloussektorilla puolestaan datan lisääntyvä hyödyntäminen on tehokas ase rahanpesun vastaisessa toiminnassa. ”Anti Money Laundering‎ eli rahanpesun vastainen toiminta ei ole samanlaista kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Se on vielä pahempaa. Se on jokaisen toimijan työpanoksen ja älykkyyden haaskaamista. Ja usko pois, heidän älyään ja työpanostaan tarvittaisiin kipeästi kamppailussa kaiken aikaa kehittyviä epäilyttäviä elementtejä vastaan”, Peter Nyberg toteaa. ”Olennaista on tietenkin se, ettei oleta datavetoisen yhteiskunnan muuttavan tätä tilannetta. Aina tulee olemaan epäilyttäviä vaikuttimia. Se, mikä kuitenkin muuttuu, on tarvittavan työn määrä: jos voit vähentää 99 prosenttia tarpeettomasta resurssienkäytöstä, saman energiamäärän voi ohjata sellaisiin tapauksiin, joihin todella on tarpeen pureutua syvemmin. Lisäksi luottamus siihen, että tärkeät asiat oikeasti hoidetaan kunnolla ja se voidaan todistaa, paranevat merkittävästi.”

Miten tulkita ja käsitellä dataa oikein?

Ennen kuin datavetoinen yhteiskunta muuttuu todellisuudeksi on kuitenkin ylitettävä muutamia esteitä. Yksi suurimmista haasteista on varmistaa, että kaikessa datassa on mukana myös tarvittavat metatiedot, jotta dataa voidaan käsitellä ja tulkita oikein. ”Maailma on pullollaan tietokantoja ja tietovarastoja, tietojen poimintoja, muunnoksia ja toimituksia sekä erilaisia ohjelmointirajapintoja. Silti on todella harvinaista, että ihmisillä olisi juuri se data, mitä tarvitaan, silloin kun sitä tarvitaan ja muodossa, jossa sitä voisi käyttää suoraan”, Nyberg huomauttaa. ”Vähän kuin maailmassa olisi käytössä sataamiljoonaa erityyppistä sähköä, johon tarvittaisiin sataamiljoonaa erilaista johtoa.”

Mutta kyllä minä uskon, että lapsenlapseni tulevat pitämään dataan pohjautuvaa yhteiskuntaa luonnollisena osana elämäänsä jo pienestä saakka.

Mutta kyllä minä uskon, että lapsenlapseni tulevat pitämään dataan pohjautuvaa yhteiskuntaa luonnollisena osana elämäänsä jo pienestä saakka.

Peter Nyberg Risk & Credit johtaja - Bisnode Group

Kun dataan merkitään automaattisesti tiedot, kuten mistä se on peräisin ja mihin se on tarkoitettu, tietokoneet pystyvät välittömästi tulkitsemaan ja muuntamaan dataa tarvittavalla tavalla. Lisäksi sen ansiosta voidaan Nybergin sanojen mukaan ”tuoda algoritmit datan luo eikä päinvastoin”. Se on tärkeää yksityisyydensuojan kannalta: ajattele, miten Applen kaltaiset yritykset jo nyt käsittelevät tekoälylaskelmat suoraan puhelimissa sen sijaan, että ne lähettäisivät tietojasi etäpalvelimelle, josta et tietäisi, millä tavalla ja miten kauan tietojasi säilytetään.

Kunhan nämä esteet ylitetään, vaikutukset tulevat olemaan perusteellisia. Olemme jo edenneet hyvän matkaa kohti tätä uutta tulevaisuutta. ”Tekniikan puolesta pääsemme siihen 3–7 vuodessa. Sosiaaliselta kannalta muutokset tulevat ensin näkyviin pienemmillä osa-alueilla, ja sitten ne kasvavat vähitellen ja yhdistyvät pitemmällä aikavälillä toisiinsa. Mutta kyllä minä uskon, että lapsenlapseni tulevat pitämään datavetoista yhteiskuntaa luonnollisena osana elämäänsä jo pienestä saakka”, toteaa Nyberg lopuksi.


Lue koko artikkeli: "The data-driven society" - Alex “Sandy” Pentland